Loppukesän hommelit ja omenakaaos
Kotipiha 860m2, PäiväkirjaaNyt menee kyllä täpärälle jotkut kesäksi suunnitellut hommat, että ehtiikö niitä tehdä ennen syksyä. Koko kesä on ollut lähtökohtaisesti melkein syksyinen, jos näin voi sanoa. Ja koko ajan tulee asioita lisää mitä pitäisi hoitaa. Tälläkin hetkellä on järjetön omenahässäkkä, kun parin viikon sisällä on tullut varmaankin puolet puun omenista alas. En ehdi kerätä niitä maasta mitenkään ja viedä huonoja omppuja pois. Kaikkea tätä hankaloittaa oikeaan käsivarteen ilmaantunut tenniskyynärpää, mikä ei ota rauhoittuakseen nyt ollenkaan. Harkitsen jo kortisonipiikin ottamista.
Pari viikkoa sitten viikonloppu meni paikallisella festarilla. Olin mukana myös talkoohommissa. Siitä nyt sitten kait hieman kärsitään tätä tenniskyynärpäätä. Olen yrittänyt parhaani mukaan leppuuttaa kättä, mutta ei se nyt taida riittää. Pitää hieman miettiä mitä sitten pihalla oikein tekisi. Omenat on kerättävä, siitä ei pääse mihinkään. Onneksi tästä suht läheltä löytyy kaupungin järjestämä omppujenkeräyspiste, eikä niitä tarvitse itse yrittää hävittää biojätteiden kautta. Sehän ei olisi edes mahdollista tällaisten omenamäärien kanssa. Olen nyt vienyt kaksi autolastillista omenia keräyspisteelle, ja niitä on ollut melkein 200 litraa. Vielä on paljon kerättävää. Hyvät omenat menevät omaan käyttöön.
Omenien kanssa meinasi tulla oikein kiire. Naakat nimittäin meinaavat popsia omenasadon suoraan puusta. En tiedä mitä ihmettä voisin tehdä asialle. Pitää kait istua paljon enemmän kuistilla ja toimia linnunpelättimenä. Harmi kun juuri nyt on koleita kelejä, niin ei meinaa tareta olla ulkosalla, ainakaan istuskelemassa. Omenat on pakko kerätä puun alta pois, niin onhan siellä sinällään tekemistä. Jääköhän niitä iteselle yhtään? Annoin tuttavalleni jo kaksi kassillista omenia, niin kuin joka vuosi olen antanut. Tänä vuonna sillä erotuksella, ettei isäni ollut täällä niitä keräämässä hänelle. Tästä tulee hieman haikeakin mieli. Omenarumba oli isän juttuja. Nyt kun isää ei enää ole, homma siirtyi minulle. Näinköhän selviän siitä niin hyvin kuin isä?
Omenien keruu täytyisi todellakin aloittaa nyt eikä huomenna, koska illaksi oli ennustettu myrskyä. Eiköhän loputkin omenat tule sitten viimeistään siinä alas. Nyt olisi hyvää aikaa parisen tuntia keräillä omppuja ja lähteä viemään niitä keräyspisteelle, joka sulkeutuu lauantaisin kello 15. Ei kun tuumasta toimeen.
Paria tuntia myöhemmin, omenat oli kerätty astioihin, mitä nyt niille oli varattuna, ja sain onneksi vietyä ne myös pois. Piti hätistellä aika paljon ampiaisia, ettei niitä tule autoon mukaan.
Myrskyn jälkeisenä aamuna omenatilanne näytti tältä. Olisi pitänyt jaksaa kerätä vielä ne loputkin huonot omenat katoksen alle odottelemaan pois viemistä, mutta ne nyt jäivät puun alle, kun minulta loppuivat voimat. Omenia oli tullut alas myrkyisän yön aikana jonkin verran. Sunnuntaina pitäisi sataa vettä koko päivän, eikä sellaisella kelillä ei ole mitään asiaa mennä keräämään omenia.
Takakuistikin oli saanut myräkässä hieman siipeensä. Tavaroita oli lentänyt pöydältä lattialle, ja yksi kaunis savimaljakkokin oli siitä syystä hajonnut. Pääsen siis korjailemaan takakuistiakin sen verran, että nuo valot pitänee viritellä äidille tuonne jotenkin takaisin – ja ehkäpä hieman siistimminkin.
Pitäisi saada itsensä aktivoitua siivoamaan loputkin tavarat pihalta pois ja laittamaan niitä järkeviin paikkoihin säilytykseen. Pihakeinun pehmusteetkin ovat olleet koko kesän tuolla tavalla niin kuin kuvasta näkyy, ja harakat ovat käyneet sekä paskomassa että nokkimassa niitä. En tiedä onko tuossa pinkassa yhtään ehjää pehmustetta, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että nuo pitää heittää vaan pois, ja ostaa uudet tilalle. Jos niitä saisi nyt vaikka alennushinnoilla, kun kesäkin on melkein ohi. Säilyttää niitä sitten tulevana kesänä vähän paremmin, vaikkapa linnuilta ja säältä suojassa.
Huligaaniharakat rällästävät nyt joka paikassa pihalla, mutta ei niitä saisi kait sieltä poiskaan häätää. Eräskin aamu heräsin kuuden pintaan, kun yksi oli laskeutunut huoneeni ikkunalaudalle, ja alkoi nokkia sitä. Jos voisin viettää enemmän aikaa pihalla, niin nekin varmaan kaikkoaisivat. Alkaa vähän huolestuttaa. Jospa niistä tulee kauhea riesa koko loppuvuodeksi.
Tulevan viikon pihahommat
Tulevalla viikolla pitäisi olla hieman kuivemmat kelit, jotenka silloin olisi hyvää aikaa laittaa pihaa vielä kuntoon. Talossa olisi tosin sisähommiakin, mutta niitä voi sitten tehdä kun ei muuta pysty tekemään. Nämä pienet pihatyöt pitäisi saada syksyksi tehtyä, ettei hommat mene ihan pieleen. En ole suunnitellut kuitenkaan mitään suurta.
Kompostointinurkkaus oli tarkoitus tehdä jo viime kesänä. Nykyinen pihakompostori on todella huonossa paikassa, eikä se tosiaankaan kaunista pihaa. Oli isän kanssa aikoinaan puhetta, että sen siirtäisi nurkkaukseen puiden katveeseen. Näin onkin tarkoitus tehdä. Nurkkauksessa ei kuitenkaan liikuskele kukaan, ja kaiken tällaisen saisi nätisti piilotettua pihalle, kunhan viitsii nähdä hieman vaivaa. Tarkoitus on istuttaa unkarinsyreenin ja pilarituijan väliin kaksi Brabant-tuijaa, jotka ovat jo ostettuina. En vain saanut viime viikolla kaivettua niille monttuja tuohon väliin, kun lapio ei mennyt maasta läpi. Täytyy etsiä perunakuokka jostain. Sellainenkin löytyy kun olen aikojen saatossa keräillyt talolle kaikenlaista tarpeellista puutarhatavaraa.
Yritän saada vielä aikaiseksi muokata sivupihaa tämän kesän aikana. Äidin kanssa tultiin keväällä siihen tulokseen, ettemme tarvitse enempää kuin yhden mustaviinimarjapensaan. Lahjoitimme muut kolme pensasta pois, ja yhdestä sai vielä jakotaimenkin tuttavalle vietäväksi Kajaaniin. Kaivoin hänelle pihalta kaiken kaikkiaan kaksi mustaherukkapensasta ja kaksi punaherukkapensasta. Tarkoituksena on vielä kaivaa keltaisen merkin kohdalta vadelmat ylös ja vihreän merkin kohdalta liuskekivilaatat esiin. Aion siirtää mattotelineen talveksi näiden pensaiden viereen, jos sitä tarvitsee jossain vaiheessa johonkin. Harkitsin vakavasti myös lehtipuhaltimen hankkimista, millä saisi kätevästi puhallettua mahdollisia lumia parkkipaikalta pois.
Jottei tule sellainen käsitys etten saa mitään aikaiseksi, niin takapihan kuistin askelma on nyt tehty loppuun. Mainitsin aiemmassa blogipostauksessa (artikkeliin), että askelman välistä kasvoi nurmikkoa, niin päätin purkaa sen ja tehdä uudelleen. Sen alta kuitenkin paljastui vielä jotain muuta, mikä sitten hieman vaikeuttikin tekemisiä. Nurmikon alle oli jätetty puinen pihalaatta, joka oli lahonnut aika pahasti. Sen alla oli vielä betonisia laattoja kolme kappaletta. Noniin. Homma sitten repesikin toisenlaisiin mittoihin… aloin jo salaa toivoa, että pihalta löytyisi koko oleskelualueen kokoinen betoninen laatoitus! Mutta, ei sieltä sentään sellaista löytynyt.
Piti ensiksi kaivaa aluetta niin paljon lisää, että sai tolkkua, että oliko sinne haudattu mitään muuta. No, onneksi ei ollut tämän enempää. Kävin hakemassa ison astiallisen hiekkasoraa, jota laitoin askelmien pohjalle. Säästin siis alkuperäisen puuaskelman, ja kiinnitin sen nurjalle puolelle viiraa. Tämä blokkaisi rikkaruohojen kasvun siihen kohtaan.
Lisäksi viritin viiraa myös betonilaattojen alle ja jätin laatat näkyviin. Lopputulos oli mielestäni ihan siisti, tai ainakin siistimpi mitä se oli ennen korjailuja.
Mutta vielä on tekemistä. Olen yrittänyt videokuvailla yhtä sun toista asiaa, mutta nekin välillä epäonnistuvat ihan tyystin. En tiedä tuleeko siitäkään mitään, mutta yritetään. Teen varmaankin jonkunlaisen koosteen tästä ensimmäisestä kesästä, mitä olen täällä talolla saanut viettää. Katsellaan mihin kaikkeen rahkeet riittävät.
Pitäisi vielä opetella dronen käyttöä paremmin. Olen käynyt sillä lentämässä yhden kerran oman pihan ulkopuolella, ja se on hieman liian vähän. Lisää harjoitusta tarvitaan, koska siitä olisi hyötyä myös pihavideoissa. Lisäksi sen avulla voi katsella vaikkapa katon kuntoa. Pihan kartoittaminen yläpuolelta katsottuna olisi myös ihan tarpeellinen ja hyödyllinen asia. Muun muassa omenapuuta voisi tarkastella ylhäältä käsin, ja sen tilan näkisi huomattavasti paremmin kuin täältä maantasalta. Räystäätkin voisi tarkistaa… no, siinähän on jo vaikka ja mitä!
Ei tässä tällä kertaa muuta kuin hyvää alkavaa viikkoa. Laitan lopuksi vielä kuvan eräältä iltakävelyltä kotiin mennessä. Meillä on vielä tällaiset kammottavat oranssit katuvalot kylällä. Saas nähdä milloinka nämä vaihdetaan uusiin LED-valoihin.
Vanhaa blogia voi vielä lukea osoitteessa: https://minnala.net