Lokakuu kulkee taas niin vauhdilla, ettei ehdi edes tajuamaan mikä viikonpäivä on meneillään. Välillä siis pitää pysähtyä ja ihmetellä maailmaa. Pysähdyin eilen ja pidin stressivapaan päivän. Aurinkokin paistoi koko päivän. En tehnyt ulkona mitään, enkä sisälläkään. Ehdin kuitenkin männä viikolla käydä katselemassa lempipaikkojani Immalanjärven rannalla, kun viikolle sattui muutama poutainen päivä.
Päiviin mahtuu silti toisinaan sellaisia asioita, joista täällä ei kehtaa mainita mitään. Tämähän on siis jollain tapaa kulissi, eikä mikään reality show. Joskus on sellaisia asioita, että niistä kertominen saattaisi asettaa toisen ihmisen niin sanotusti huonoon valoon. Toivon siis kaikilta lukijoilta, että jos jokin asia ei vaikkapa etene suunnitelmieni mukaan, ettei tehtäisi mitään hätiköityjä päätelmiä asioista. Syy saattaa olla jossain muualla kuin olosuhteissa tai muuten vaan jossakin tietyssä päivässä. Myös minussa on vikoja. Kaikkia asioita ei aina pitäisi tarvita ihan juurta jaksaen selittää. Pitää antaa vaan olla. Tunnistan itseni tällaisesta ajattelumallista – että pitäisi vaan antaa olla. Usein tulee myös sellainen ajatus, että haluaisi vaan luovuttaa… mutta asiat eivät vaan hoidu luovuttamalla!
Olin unohtanut setin Arabian lautasia ulos laatikkoon koko kesäksi. Onnekseni niille ei ollut käynyt mitään, vaikka ne olivat harakoiden armoilla. Harakat nimittäin kävivät rällästämässä koko kesän pihallamme, ja jälki oli myös sen mukaista. Olen harkinnut tekeväni jonkunlaisia seinämiä terasseillemme, että linnut pysyisivät niistä poissa. Ne saavat aikaan kammottavaa sotkua, jota on vaikea siivota. Takaterassi on ihan hirvittävässä kunnossa tällä hetkellä lintujen jäljiltä ja sen pesemiseen menee varmasti tovi aikaa, jos jaksan edes tänä syksynä sitä enää pestä. Etupihan peseminen on työläämpää, koska siellä ei ole vesipistettä. Kaikki vesi pitää kantaa toisaalta sinne.
Etupiha tosiaankin on hirveässä kunnossa, kun en ole jaksanut tehdä siellä oikein mitään. Olisi paljon puutarhahommiakin tehtävänä, eikä pelkästään siivoamista. Avokuistin kaide on lahoamispisteessä ja sammaloitunut, ja sekin pitäisi uusia. Harakat ovat käyneet nokkimassa sitäkin, ja kulmauksesta on tuskin paljoakaan jäljellä. Taidan kuitenkin yrittää kasata kesällä Ikeasta hankkimani pavilijongin ennen talven tuloa. Jos tarvitsee saada jotain ulos lumelta ja muulta suojaan, voi laittaa ne pavilijongin sisälle sitten. Sitäpaitsi, enemmän siitä olisi hyötyä kasattuna kuin pahvilaatikossa.
Alkuviikko oli ihan ookoo, ja kävin silloin paljon katselemassa paikkoja. Myöhään illalla kotiin tullessa oli jo aika kylmää. Olin pukeutunut aiemmin syksyllä hankkimaani talvitakkiin, joka osottautui todella hyväksi hankinnaksi. Kerrankin ostokset menivät nappiin. Olen tilaillut vähän yhtä sun toista verkkokaupoista, mutta lähes kaikki on saanut palauttaa. Onneksi ymmärsin käydä ostamassa haaveilemani lenkkarit lokakuun alussa kun piti käydä Lappeenrannassa. Kalliithan ne olivat, mutta nyt on kyllä hyvät kengät.
Kengät ovat kyllä yksi tärkeimmistä hankinnoista, mitä voi vaan olla. Itsellänikin on ollut hirvittäviä nivelvaivoja koko iän, niin kengillä on todella suuri merkitys liikkumisessa. Olen vanhemmiten laiskistunut liikkumisen suhteen, ja tällä hetkellä minulla ei ole sitä nelijalkaista personal traineria, joka veisi minut joka päivä lenkille. Siksi halusin mennä ostamaan lenkkarit, että alkaisin käydä lenkillä. Ajattelin, etten ota sähkökruiseriin vakuutuksia tulevalle talvelle, tai pidän sitä ainakin hetken katkolla. Kävelisin lähellä oleviin paikkoihin ja laittaisin polkupyörän ajokuntoon.
Sotkin yhdet kalliit kengät, kun viimeeksi ajoin nurmikkoa. Olisihan nuo nyt lähteneet paremmin ja helpommin puhtaiksi, kun ne olisi puhdistanut heti homman jälkeen. Noh, tuossa hetken pihalla lojuneena päätin puhdistaa ne nyt. Aika tiukkaan tuollainen nurmikko jää hyvin kuvioituihin kengänpohjiin kiinni. Eli vinkki itselleni tulevaisuuteen: puhdista ne heti, eikä lokakuun viidestoista päivä! Nämä varrelliset kengät on tarkoitettu myöhempää syksyä varten, kun niihin mahtuu villasukka. Minulla on erilaisia kenkiä eri olosuhteisiin.
Onko sinulla koskaan sellainen tunne, että kaikki maailman voimat ovat sinua vastaan, kun on muutoinkin vaikeaa aloittaa asioiden tekeminen? Minulle näin kävi eräs päivä, kun olin päättänyt aloittaa työhuoneen siistimisen. Sain vihdoinkin sovittua asian talon toisen asukin kanssa, niin sitten tapahtui tämä: halusin vaihtaa valaisimen kaikki lamput LED-versioiksi, niin se ainokainen hehkulamppu hajosi niin sanotusti käsiin. Tämä oli jo aika hauras. No milloin on viimeeksi ollut edes hehkulamppuja? Varmaan kymmenen vuotta sitten… noh, piti tehdä asioita sitten muiden valojen näyttäessä paikkoja, kun kattovalo oli pois pelistä.
Pääsin kuitenkin siivousprojektissa alkuun. Olin laittanut vanhan rikkinäisen sohvan nurkkaukseen pystyyn viemästä tilaa. Toki myös sen sisälle muuttotavaraa, muun muassa vaatesäkkejä.
Purin sohvan osiin ja vein sen etupihalle avokuistille. Pitää siis yrittää vielä hävittää se jotenkin. Sovassa on puurunko ja osat voi siten myös polttaa. Meillähän on leivinuuni. Onneksi sain sohvan alusen puhtaaksi kun lattiaan oli jäänyt jotain kummallista likaa, mikä ei lähtenyt perus pesuaineella pois. Käytin lattian pesuun hankausnestettä, kun olin katsellut aikani Aurikatariinan tekemiä siivousvideoita. Sehän tepsi hankaussienen kera tähän röpelöpintaiseen lattiamattoon erittäin hyvin!
Olen minä herkutellutkin tässä viikon kuluessa. Meidän paikallisessa Patruuna Pubissa on todella hyvät hampurilaiset. Tällä hinnalla ei enää itse kehtaa moista settiä käydä vääntämään.
Lintutornilla ja Lietteen rannalla lokakuun 15.
Kävin pyörähtämässä lintutornilla ja rannalla lokakuun puolessa välissä. Alkupuoli lokakuusta on mennyt jotenkin ohi, enkä ole saanut otettua yhtään kunnollista ruskakuvaa. En saanut tälläkään kertaa otettua ruskakuvia, kun puissa ei ollut enää lehtiä. Nyt meni tämä ohi tänä vuonna ihan totaalisesti, ainakin tällä alueella. Sukulaisen tilalla ottamani ruskakuvat (edellisessä artikkelissa) navetan seinän villiviinistä ovat ainoat kuvat, mitä minulla tälle vuodelle on, lukuunottamatta paria vaahteranlehteä joita löysin matkan varrelta uimarannalle.
Lähdin lintutornilta Seppoinpolkua pitkin Lietteen uimarannalle katselemaan vielä maisemia. Pysähdyin matkan varrella tuijottelemaan Unterniskanjokea, sitä ylittävälle sillalle. Seppoinpolulla oli muitakin liikenteessä kuin vain minä. Ainakin pari pyöräilijää tuli vastaan, ja yksi koiranulkoiluttaja. Vähän jännitti olisiko polun pitkospuut liukkaat, kun niiden päälle oli tippunut niin paljon lehtiä.
Löysin matkan varrelta sitä kaivattua ruskaa, mutta ei siitä oikein muuta ollutkaan enää jäljellä kuin muutama hassu lehti. Löysin sitä kuvatessa jotain muutakin. Parin askeleen jälkeen eteen tuli aivan uskomattoman upea ruutu, johon haluan palata jossain vaiheessa. Siitä tuskin enää vaahteranlehtiä löytyy, mutta voisi kuvitella, että jos tuolla trombin käsittelemän metsän siimeksessä olisi edes hieman sumua, näkymä olisi satumainen! Pitää yrittää kytätä sellaista tilaisuutta ja mennä takaisin kuvailemaan.
Immalanjärvi ei petä koskaan! Tällä kertaa rannalle liplatteli pienet aallokot, joiden kuuntelu teki oikein hyvän ja rauhallisen mielen. Tuli myös huomattua sellainen seikka, että ei kannata lähteä ilman minkäänlaista jalustaa liikenteeseen, vaikka aikoisikin kuvata pelkällä kännykällä. On miltei mahdotonta saada pidettyä kamera vaaterissa, kun ottaa videokuvaa. Tässä asiassa on siis vielä opettelemista – eli, ota jalustoja mukaan.
Olen miettinyt sitäkin pitkään milloin saisin aikaiseksi aloittaa Minttukujalla -videoiden tekemisen. Se tuntuu jotenkin ihan älyttömän kaukaiselta ajatukselta tällä hetkellä, kun omasta mielestä kaikki videopätkät menivät totaalisesti piloille kesällä, kun yritin kuvailla niitä. Suurimmassa osassa ei ole mitään järkeä, ja olisi pitänyt vähän katsoa mitä pukee päälleen. Tosin, voisin tehdä sellaisia versioita joissa en itse ole ruudussa. Silti ajatus tuntuu niin massiiviselta että sitä on vaikea aloittaa työstämään. Mutta, jospa tämä tästä.
Ei tässä tällä kertaa muuta kuin hyvää viikon alkua, ja nautitaan hyvistä keleistä kun niitä nyt taitaa tälle viikolle sattua useampikin.
Kiitos kun luit!
